”Itselleni sanoin, että palaan järkisyistä, mutta oli siinä aika paljon tunnettakin mukana”


Jos Laura Välttilän pitäisi valita lempipaikka Somerolla, olisi se vanhempien koti. Se metsänreunassa oleva keltainen, jossa on lasikuisti ja uimalampi pihalla. Siellä on äiti, perhe, muistot ja maisema.


- Kakkoseksi tulisi kyllä Jussin Baari, käyn siellä melkein joka päivä, hän nauraa.

Nyt ollaan kuitenkin kerrostalossa keskustassa ja eteisen nurkassa odottaa matkalaukku. Heti haastattelun jälkeen lentoemäntänä työskentelevä Laura suuntaa Jamaikalle.


- Lentäminen on ihan oma maailmansa, sitä on hankala selittää. Jokainen päivä on erilainen. Mutta töiden jälkeen on aina ihana tulla takaisin Somerolle. Täällä on hiljaista ja rauhallista.


Vielä pari vuotta sitten Laura asuu Helsingissä, lentää pohjoismaisia reittilentoja ja aloittelee opintoja Haaga-Heliassa. Työ on hektistä ja kuluttavaakin. Lentoja mahtuu yhteen päivään kuusi ja ympärillä sykkii kaupunki.


Oikeastaan Lauralla ei ole Helsingissä koskaan ihan kotoisa olo.


Sitten tulee putkiremontti. Se muuttaa kaiken. Laura tulee Somerolle remonttipakolaiseksi vanhempien luo ja huomaa viihtyvänsä. Voi kulkea kadulla ja morjestella tutuille, kuunnella hiljaisuutta. Kun remontti on ohi, hän palaa hetkeksi Helsinkiin. Päätös on kuitenkin jo tehty.


- Itselleni sanoin, että palaan järkisyistä, mutta oli siinä aika paljon tunnettakin mukana. Äiti ja isä olivat iso osa päätöstä. Laitoin Helsingin-kämpän vuokralle ja muutin tänne. Muistan, kun toin ekan muuttokuorman. Pieni auto oli täynnä tavaraa ja olin ihan innoissani.


Laura muuttaa ensin alivuokralaiseksi kaverille, sitten äidin ja isän luo ja vuokraa lopulta asunnon Joensuuntieltä.


- Äidin ja isän luona oli kiva asua, mutta ajattelin, että olen jo yli 30, ei tämä vetele. Laitoin Facebookiin ilmoituksen, ja sain jo samana iltana kolme vastausta. Yksi niistä oli tämä.

Somerolta Laura oli muuttanut pois heti lukion jälkeen. Taakse jäi vauhdikas maalaislapsuus.


- Meillä oli iso maatila ja iso perhe, viisi lasta. Pienestä asti tottui siihen, että piti tehdä hommia. Olin paljon serkkujen lastenlikkana, kouluun mentiin pyörällä ja iltapäivällä kuljettiin bussilla Forssaan musiikkitunneille. Ainakin siinä oppi sen, että ei jää toimettomaksi tai tuppisuuksi.


Helsinkiin Laura lähtee opiskelemaan englanninkielistä BBA-tutkintoa, innokkaana ja vähän peloissaan. Mieli palaa maailmalle.


- Haaveilin lentoemännän urasta, mutta ajattelin, että olen liian lyhyt. Olen aina rakastanut kieliä, halunnut maailmalle. Helsingissä nukuin ensin kummitädin keittiönsohvalla. Sitten löytyi asunto, Kimalan kylähammaslääkäreillä oli asunto Helsingissä ja he halusivat vuokrata sitä Somerolta kaupunkiin muuttaneille.


Oma perhe on värikäs ja kansainvälinen, Somerolle on tullut vieraita maailmalta ja välillä on reissattu itse. Laura lähtee työharjoitteluun Portugaliin ja haluaa jäädä. Vakitöitä ei kuitenkaan löydy, ja Laura lähtee takaisin Suomeen. Blue1 on juuri hakemassa lentoemäntiä.


Laurasta tulee yksi heistä. Pian hän lentää reittilentoja Pohjoismaihin ja rakastaa lentokentän tunnelmaa, ihmisiä, kieliä, avointa maaimaa. Unelma on tässä. Kiireinen, mutta ihana maailma. Sitten tulevat yt:t.


- Sain kenkää ja mietin, mitä nyt. Hain Haaga-Heliaan liikkeenjohto-restonomiksi opiskelemaan. Opiskelin, olin puoli vuotta työttömänä, sitten tuli taas kesätyökeikkoja, ja pysyvimpiäkin.


Tuille hän siirtyy syksyllä 2017. 


Nyt Laura lentää kaukomatkoja. Jamaikalle, Thaimaaseen, Kap Verdelle. Kohteessa saatetaan olla viikko, eikä tahti ole niin hektinen.


Lähivuosiin on mahtunut paljon. Töitä, opintoja, isän kuolema. Someroa Laura kuitenkin rakastaa. Täällä on kotoisaa ja mutkatonta. Äidin kanssa kahvitellaan tiuhaan ja vanhat kaveritkin ovat taas kuvassa mukana.


- Meillä oli tiivis kaveriporukka yläasteella ja lukiossa. Kun me oltiin teinejä, kaikki viikonloput oltiin kartsalla. Nyt kun kulkee perjantai-iltana, kadut ovat tyhjät ja ihmettelee, missä kaikki nuoret on. Luulen, että sosiaalisuuteni on sieltä peräisin, tutustui kaikenlaisiin ihmisiin, oli laaja kaveripiiri.


Työmatkoja Helsinki-Vantaalle Laura ei pidä pahoina. Itse asiassa ne ovat melkein meditatiivisia. Kotimatkan aikana ehtii rauhoittua töistä.


Yhtä asiaa hän kuitenkin kaipaa. Julkista liikennettä. Nyt on pakko olla auto.


- On iso miinus, että julkinen liikenne on niin huonoa, ei täällä pärjää ilman autoa. Jos haluaa jättää auton kotiin, pitää olla kyyti Forssaan tai Saloon, se on hankalaa.

Se on oikeastaan ainoa miinus. Muuten elämä on tässä ja hyvää.

Kun haastattelu on ohi, Laura pakkaa laukut ja suuntaa kohti Helsinki-Vantaata, kohti sitä toteutunutta unelmaa.

Kuka

  • Laura Välttilä

  • työskentelee lentoemäntänä Tuilla

  • palasi Somerolle asuttuaan Helsingissä ja Portugalissa

  • asuu kerrostalossa Someron keskustassa

  • harrastaa lenkkeilyä, kuntosalilla käyntiä ja musiikkia

  • suosikkipaikkoja Somerolla: oma koti, äidin koti, Jussin Baari ja useat lenkkipolut


Someron kaupunki

Tonttitiedusteluissa ja -esittelyissä  sinua auttaa rakennustarkastaja Juha Kopra.

Sposti: juha.kopra @ somero.fi

Puh: 044 7791 242

www.somero.fi

Someron kaupunginvirasto

Joensuuntie 20, Somero
P. (02) 77911, fax (02) 7488 331
Avoinna ma-pe klo 9-15
info(a)somero.fi

Neuvonta / puhelinkeskus

ma-to 8-16,
pe ja aattop. klo 8-15
p. (02) 77911

© 2020 Someron kaupunki