Someron kaupunki

Tonttitiedusteluissa ja -esittelyissä  sinua auttaa rakennustarkastaja Juha Kopra.

Sposti: juha.kopra @ somero.fi

Puh: 044 7791 242

www.somero.fi

Someron kaupunginvirasto

Joensuuntie 20, Somero
P. (02) 77911, fax (02) 7488 331
Avoinna ma-pe klo 9-15
info(a)somero.fi

Neuvonta / puhelinkeskus

ma-to 8-16,
pe ja aattop. klo 8-15
p. (02) 77911

© 2019 Someron kaupunki

”Halusin antaa lapsille hyvän lapsuuden”


Kirsi ja Veli Pusan kodin pihalla kasvaa puolukoita ja terassin juurelta alkaa metsä. Pusat palasivat Somerolle viitisen vuotta sitten. Parasta heistä on juuri se ihan tavallinen arki: koti, luonto ja lähi-ihmiset.


- Ehkä se paluumuutto oli meikäläisen ajatus. Halusin antaa lapsille hyvän lapsuuden. Olin itse asunut maalla, halusin tarjota samaa. Että lapset saisivat olla rauhassa lapsia, viettää lapsuutta pidempään, Veli kertoo.


Sekä Kirsin että Velin lapsuutta ja nuoruutta ovat Someron maisemat, huolettomat kesät, metsät ja järvet, oma perhe. Ennen Somerolle paluuta he ehtivät kuitenkin asua useassa paikassa.


Lukion jälkeen Kirsi lähtee au-pairiksi Englantiin, sitten Lohjalle opiskelemaan pankkialaa ja töihin Espooseen. Veli suuntaa armeijaan, Turkuun auto-alaa opiskelemaan, vuodeksi Afrikkaan rauhanturvatehtäviin ja töihin. Pari seurustelee jo kouluaikana, mutta ensimmäinen yhteinen koti on vasta Vaasassa, jonne Kirsi muuttaa jatkamaan opintojaan kauppatieteen maisteriksi ja Veli jonkin ajan kuluttua perässä töihin.


- Tykkäsimme kyllä asua muuallakin, mutta Veli aina sanoi, että haluaisi palata Somerolle. Minä en osannut katsoa niin pitkälle, elän enemmän kiinni nykyhetkessä, Kirsi sanoo.

Vaasasta Pusat muuttavat Leppävaaraan. Se tuntuu kivalta. On hyvät työpaikat, kiva koti ja kaverit lähellä.  Kun ensimmäinen lapsi syntyy, arki alkaa kuitenkin tuntua raskaalta. Veli on paljon työmatkoilla, Kirsi jää yksin.


Tulee ajatus paluumuutosta Somerolle. He näkevät jo kaiken. Olisi omakotitalo, luonnonrauha, tutut maisemat, omat perheet.


- Asuin koko lapsuuteni varsinaisessa idyllissä: järven rannalla. Sillä oli oikeastaan järkyttävän iso merkitys. Oli iso piha järven rannalla, ihanat naapurit, leikittiin ja pelattiin kaiket päivät. Meillä oli myös lauantaisin tapana leipoa pitsaa tai mustikkakukkoa, se oli perheen yhteistä aikaa. Ei tarvittu mitään ihmeellistä, tärkeitä ovat ihan pienet asiat, Kirsi kertoo.


Pian Pusat alkavat etsiä Somerolta kotia. Ensin sitä ei löydy. Taloja ei ole montaa tarjolla, ja he haluavat sellaisen, joka on rauhallisessa paikassa, mutta lähellä kaikkea.


- Oli selvää, että talo halutaan. Täällä pystyy asumaan omakotitalossa ja tilavammin, se on lapsille ihana elinympäristö. Talo täällä maksoi vähemmän kuin Espoon kerrostaloasunto. Tämä talo oli ensimmäinen, jota käytiin katsomassa. Ei ihan heti tullut ahaa-elämystä, mutta sitten tykättiin. En tajunnutkaan heti, miten hieno paikka tämä on: metsän vieressä ja päättyvän tien päässä. Olin vain ajatellut, että taajamamerkityllä alueella pitää olla, Veli kertoo.


Marraskuussa 2012 Leppävaara jää taakse ja Pusat palaavat, kotiin.


Somerolla on metsät, luonto, palvelut, kaverit ja perhe. Kirsi siirtyy saman työnantajan Salon-konttoriin, Veli pysyy aiemmassa työssään, lapset ovat hoidossa. Arki on hyvää ja kotoisaa.


- Espoossa kaikki mahdolliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet olivat lähellä ja oletin, että jotain jäisi kaipaamaan siitä, mutta niin ei käynytkään, Veli sanoo.


- Asuimme kerrostalossa ja piti aina lähteä erikseen harrastamaan. Täällä kaikki on tässä, Kirsi sanoo.


Kirsille ja Velille löytyy myös omat tärkeät jutut. Se on loppujen lopuksi aika olennaista. Että on yhteisö, johon kuuluu. Liikuntaa harrastavaa Kirsiä pyydetään Someron Sykkeen ohjaajaksi, Veli palaa nuoruudenharrastuksensa palokuntatoiminnan pariin.


- Se oli tärkeää, pääsi piireihin ja tunsi kuuluvansa joukkoon, sillä kaikella oli merkitystä. En ole sitä tyyppiä, joka käy perhekahviloissa ja vastaavissa, Kirsi kertoo.


- Oli yli kymmenen vuoden jälkeen taas tervetullut fiilis, saattoi jatkaa siitä, mihin jäi, se oli hienoa, Veli täydentää.


Ja kun Somerolla tulee hyvä paikka pankkialalta hakuun, Kirsi hakee ja saa sen. Äkkiä työmatkaa on vain muutama minuutti ja arki sujuu entistä helpommin.


- Lapset ovat sen verran isoja, että oli kiva kokeilla jotain uutta, tarvitsin haastetta ja uutta ajateltavaa. Yksikössä on 30 ihmistä, sitä kehitetään paljon. Ala on tuttu, asiat tuttuja, mutta näkökulma ja volyymit toiset,  se on aivan mahtavaa. Kyllä työllä on iso merkitys siinä, miten paikassa viihtyy, hän sanoo.


Veli on tyytyväinen myös kaupungin palveluihin. Asiat hoituvat helposti ja maalaisjärkeä löytyy, oli kyse rakennusvalvonnasta tai päivähoidosta.


Hän uskoo, että erilaiset verkkopalvelut tukevat maalla asumista. Asuinpaikalla ei ole väliä, kun asiat hoituvat verkossa. Äskettäin Pusat testasivat esimerkiksi K-Supermaketin Click & Collect -palvelua.


-  Se tuntui juuri sopivalta arkeen, kun ei halua lähteä kahden nälkäisen päiväkotilaisen kanssa väsyneenä kauppaan, Veli sanoo.


Ykkösjuttu koko perheelle on kuitenkin koti. Se ihana talo metsän laidassa, päättyvän tien päässä. Siellä on elämän tärkeimmät: perhe, luonto, arjen pienet jutut.


- Me ollaan sellaisia kotihiiriä, puuhataan paljon kotona ja tykätään kävellä lähimetsässä. Elämä täällä tuntuu tosi helpolta. Ja kun on ollut pois täältä, pystyy suhteuttamaan asioita, näkee kaiken eri tavalla. Pystyy ylpeänä sanomaan, että asuu Somerolla, Kirsi sanoo.


Kuka

  • Kirsi ja Veli Pusa, lapset Iiro, 5, ja Ilona, 3.

  • Kirsi työskentelee Säästöpankkipalveluiden Someron-yksikön vetäjänä, Veli autojen maahantuonnin parissa VV-Autossa

  • Palasivat Somerolle asuttuaan mm. Leppävaarassa ja Vaasassa

  • Asuvat omakotitalossa KirkonmäelläHarrastavat liikuntaa, retkeilyä ja kotoilua.

  • Veli toimii puolivakinaisena palomiehenä, Kirsi vetää Someron Sykkeen jumppia

  • Lempipaikkoja Somerolla: kotiympäristö, luontopolut, liikuntapaikat